Madeira maaliskuussa (8.3. - 15.3.2004)

Lähdimme Helsingistä aikataulussa maanantaina aamupäivällä kohti Funchalia. Madeiralla kävimme illalla matkanjärjestäjän tervetuliaistilaisuudessa ja teimme retkieväsostokset seuraavan päivän retkeä varten. Matkatoimistomme nimittäin onnistui varaamaan heti seuraavalle päivälle Rabacalin levadavaelluksen paikalliselta matkanjärjestäjältä.

Tämä Rabacalista lähtevä 25 fontes -levadaretki oli alunperin koko Madeiran matkamme kohokohta ja se lieni myös syy siihen, että yleensä lähdimme nimenomaan Madeiralle. Oikeastaan levadakäely aloitettiin jo vähän ennen Rabacalia päätien varresta. Opastettu kävely on aina jotenkin helpompi, koska siinä ei tarvitse itse murehtia levadan alun etsintää eikä suunnitella kulkua aloituspaikkaan. Tänne sitäpaitsi olisi ollut pakko tulla taksilla, koska bussilla ei oikein lähelle pääse. Alkumatkasta osa reitistä kuljettiin kapeaa asfalttitietä, mutta maisemat menettelivät ja kun taas päästiin levadoille ja niitä yhdistäville poluille niin luonto aina vaan komistui. Kaiken kruunasi retken päätepisteen korkea putous monine pienine vesivirtoineen vuoren rinteessä olevaan lampeen. Osan paluumatkasta kuljimme samaa reittiä mutta loppuosa suuntautui aivan eri paikkaan. Varsinaisen levadan lopussa oli melko pitkä tunneli, jossa oli kuitenkin mukava tallustella peräkanaa taskulamppujen valossa. Tunnelin jälkeen kävelimme vielä pienen polun autotien päähän, jossa minibussi odotti paluumatkalle Funchaliin.

Keskiviikkona oli tarkoitus ikäänkuin toipua edellisen päivän kävelyistä ja tallustella vaan Monten maisemissa. Menimme cabiini-hissillä ylös ja kun siellä katseleikseskentelimme maisemia, juolahti mieleemme kävellä Romeiroksen kautta teetuvalle ja sieltä kenties bussilla takaisin. Jo alkumatkasta tuli polulle risteys, jossa toinen suunta meni Romeiroksen laaksoon ja toinen Levada dos Tornokseen. Karttaa kun katsoimme, niin tulimme siihen tulokseen, että se levada nimenomaan vie varsinaiseen Romeirokseen. Niinpä suunnistimme sinne. Polku kyllä eteni varsin ylös ja kohta huomasimme todella olevamme levadalla, mutta paljon kauempana sen alussa kuin oli tarkoitus. Olimme nimittäin sen pitkän tunnelin suulla, josta levada tulee jostain vuoren sisältä. Suunta tosin on oikea mutta kun siinä on pari todella jyrkkää paikkaa kuljettavana. Mukavuudenhalu ja nuukuus kuitenkin voitti korkean paikan kammon ja niinpä päätimme kulkea nimenomaan täältä asti Romeiroksen kautta teetuvalle ja sen me myös teimme. Ei se nyt loppujen lopuksi niin pahalta tuntunut. Varovainen kuitenkin piti olla. Eikä tämä oikeastaan ollut läheskään niin paha paikka mitä oli joskus aikanaan Pico Ruivon vuoristopolulla. Teetuvalla nautimme kahvin ja leivoksen ja palasimme bussilla hotellille.

Torstaina ajoimme Bussilla Marocosiin ja kävelimme ns. Mimosalevadaa aina Canicaliin johtavaan tunneliin asti. Tästä suuntasimme Pico do Fachon suuntaan, mutta ennen huippua käännyimme Canicaliin johtavalle polulle. Polku kulki kasvillisuuden kätköissä ja ajoittain oli vähän vaikeakin löytää sitä harjannekohdissa. Meri oli loppumatkan oikealla puolen ja Canical näkyi edessä. Aivan lopussa oli hieno kivisilta ylitettävänä, ennen kuin saavuttiin asutusalueelle. Täällä jouduimme odottamaan bussia yli kaksi tuntia, mutta menihän se aika siinä lepuutellessa jalkoja.

Perjantaina aioimme käydä Nunnien laaksossa. Olimme käyneet siellä edellisellä reissulla bussilla, joten päätimme tehdä tämän vähän eri tavalla - nimittäin jalan ja polkuja pitkin. Suuntasimme aamusella bussilla Corticeirasiin, josta etsimme polun, jonka piti johtaa yli vuoristomaisemien Curral das Freirasiin. Hyvän opaskartan avulla polku lopulta löytyikin. Se vei Boca dos Namoradosin näköalapaikan kautta (Sinne olivat tehneet jonkinlaisen asfalttitienkin jostain). Täältä oli ensimmäinen näkymä laaksoon ja maasto näytti todella hurjalta edessä. Polku oli kuitenkin selkeästi erotettavissa ja mitään eksymisvaaraa ei ollut (= ei uskaltanut poiketa polulta). Aikamoista serpentiiniä ja mutkaa riitti aina vaan ja maisemat olivat kauniin vehreät. Rinteet olivat niin rosoiset ja jyrkät, ettei rotkon pohjassa olevaa pikkujokea edes voinut havaita eikä aina tahtonut uskaltaa katsoakaan. Polulla oli paikoin irtoainesta ja pieniä kiviä, joten sai olla varovainen jalkojen asettelussa. Onneksi meillä oli sauvat mukana. Laakson pikkukylien talot erottuivat kauniina valkoisina muodostelmina. Jossain vuoren rinteen keskivaiheilla oli sen verran leveämpi kohta, että uskalsimme pitää evästauon. Vähän ennen tätä taukopaikkaa näimme kolme kiliä edessämme ja emme oikein meinanneet tohtia edetä, koska pelkäsimme, että ne pian pelästyvät ja putoavat vuoren rinteeltä. Ne sitten kuitenkin lähtivät oma-alotteisesti ja tottuneesti loikkimaan pitkin jyrkännettä ja hetken kuluttua ne olivat jo satojen metrien päässä kauempana sivulla toisella nyppylällä. Lähes kolmen tunnin taaperruksen jälkeen tavoitimme laakson pohjan ensimmäisen kylän talot. Täällä kävelimme kylläkin tietä myöten varsinaiseen Curral das Freirasin keskustaan, jossa karistimme alkumatkan väsymykset syömällä kastanjakeiton. Lopuksi meille tarjottiin vielä liköörimaistajaiset. Oli kirsikka-, karamelli-, kastanja- ja eucalyptuslikööriä. Pitihän sitä sitten kirsikkalikööripullo ostaa tuliaisiksi. Nyt olimme jälleen pirteitä jatkamaan pois laaksosta ja siis jalan. Palasimme pienen matkan takaisinpäin ja nousimme portaat Eira do Serradoon johtavalle polulle. Tämä polku oli yllättävän helppokulkuinen - tosin rankkaa ylämäkeä kylläkin. Tällä polulla ei pelottanut ollenkaan niin paljoa kuin alkumatkasta, vaikka tämäkin kulki alhaalta katsoen täysin jyrkkää vuorenseinämää ylös. Polku kulki autotien yli sieltä kohtaa, missä tie menee tunnelissa vuoren sisällä. Reilu tunti kun oli kavuttu, oltiin ylhäällä turistimyymälän luona. Poikkesimme vielä varsinaisella näköalapaikalla katsomassa, että missä maisemissa sitä oikein on kuljettu - ja että hirvitti. Tässä vaiheessa piti myöntää, että ei se Rabacal-levada kuitenkaan tainnut jäädä tämän reissun kohokohdaksi. Kyllä tästä vuoristovaelluksesta muodostui tämän 'lomaviikon' ehdottomasti mielenkiintoisin ja rankin juttu. Ehkä silloin aikanaan vuoristopolku Pico do Arieirosta Pico Ruivon kautta Ahada do Teixeiraan oli mieleenpainuvampi, mutta tämänpäiväinen oli rankempi.

Lauantaina kävimme Montepalacen trooppisessa puutarhassa Montessa. Siellä oli kasveja ja puita eri maanosista sekä myös jonkinlainen kaakelitaideosasto polkujen lomassa. Tällä kertaa kuljimme sinne bussilla. Iltapäivällä tallustelimme kaupungilla ilman sen kummempaa aikataulua.

Sunnuntaina ajoimme bussilla Camachaan ja kävelimme jonkin matkaa levada dos Tornosta, mutta kun alkoi tihkutella vettä, niin päätimme suunnata kohti Aquas Mansasia, josta pääsee bussilla takaisin Funchaliin. Aquas Mansasissa jäi aikaa, joten pistäydyimme kylän baariin ja otimme oikein kunnon paikallisen Ponshan. Aikamme istuskeltuamme lähdimme odottelemaan bussia tien varteen. Hetken odoteltuamme pysähtyi pariskunta henkilöautolla viereen ja kuski kysäisi englanniksi, että olimmeko menossa Funchaliin ja tarjosi kyytiä. Loppujen lopuksi he olivat saksalaisia ja olivat itsekin palaamassa tihkusateen takia aikaisemmin kaupunkiin. Menihän se paluumatka näin mukavammin ja nopeammin.

Maanantaina aamupäivällä pakattiin loput tavarat matkalaukkuun paluumatkaa varten ja ehtihän sitä vähän ottaa aurinkoakin ennen lähtöä lentokentälle. Paluumatka meni aikataulussa ja oli sitten mukavaa, kun pääsi kotiin.

Alla muutama kuva viikolta päivittäin ryhmiteltynä.

Tiistain näkymiä Rabacalin lähistöltä levadan varrelta:
Näkymä ylhäältä - 27104 Bytes

. .

25 Fontes - Etäisin reitin kohta.
mad368.jpg - 26387 Bytes

. .

Keskiviikon kuvia: Monten kirkko.
Monten kirkko - 21179 Bytes

Kuva Tornos levadan varrelta ja teetuvan puutathasta:
Näkymä Funchaliin - 25916 Bytes

. .

Torstain kuvia 'Mimosa levadalta'.
Marocos-kylä ja mimosat kukkivat.
Marocos - 31479 Bytes

. .

Näkymä merelle päin. Taustalla Machico.
Machico - 22344 Bytes

Näkymä Canicalin suuntaan ja kasvillisuutta polun varressa.
Canical - 19395 Bytes

. .

Perjantain kävely Curral das Freirasiin vuoristopolkuja pitkin:
Kuva Boca dos Namoradosin näköalapaikalta Nunnien laakson suuntaan eli tuonne mentiin sekä kilejä polulla.
Nunnien laakso - 16114 Bytes